Muuttuva joulu

Joulu  on ollut alun alkaen satokauden lopettajaisjuhla,  johon myöhemmin vuoden 300 tienoilla on lisätty kristillinen sanoma Jeesuksen syntymäjuhlana. Talvipäivän seisaus oli merkkihetki useille eri kansoille jo kauan ennen kristinuskon syntyä. Roomalaiset viettivät Saturnalia-juhlia.

Meillä perinteinen joulu muistetaan etenkin Hämeestä, jossa nautittiin hämäläisiä pitoruokia, joiden lisäksi oli lipeäkalaa ja juomana makeaksi tehty jouluolut. ”Tulis joulu, että vois yölläkin syödä” sanottiin  Hämeessä. Joulukuusen hankinta  oli miesten tehtävä ja kuusen sanottiin usein olleen sellaisen  kuin talon isännänkin. Myös Martin Lutheriin yhdistetään joulukuusi.

Perinteisiä  traditioita noudatettiin huolellisesti. Jouluna ei saanut tehdä töitä, eikä käydä kylässä ennen Tapaninpäivän rekiretkeä. Kustaa  Vilkunan ”Vuotuinen  ajantieto”  mukaan jouluajan säät sisälsivät  vuoden sään pienoiskoossa. Kylmistä  ilmoista voitiin päätellä kesän säätä ja lumisateista  sateita. Vilkunan käsitykset pohjautuvat kansan tietoon, jolla oli vahva sija aikalaisten käsityksissä sata vuotta sitten.

Kristilliset ja esteettiset arvot tulivat ennen lahjoja

Jouluun sisältyy kristillisiä ja esteettisiä arvoja, joita kuvastavat himmeli, ovikoristeet,   hautakynttilät,  kauneimmat joululaulut.  Perinteisiä tapoja ovat myös glögi, kortit,  joulukukat ja kynttilät, lahjat,  kuusi, koristelut, sauna, kinkku, joulupukki. Ennen joulua vietetään jo  pikkujoulut ja Lucia-juhla.

Ruuan merkitys oli ennen nykyistäkin suurempi. Joulupöydässä  tarjottiin  lihaa,  lipeäkalaa, laatikoita ja  puuroa  Riisipuuroa tarjottiin  1800-luvulla vain  säätyläiskodeissa kuten myös rosolleja ja piparkakkuja. Joululahjat tulivat 1800-luvulla ja ne yhdistettiin anteliaaseen Pyhään  Nikolaukseen.

Joulu on vuosisatojen saatossa saanut uutta sisältää. Moni ruoka on ruokapöydässä muuttunut. Rekiretket vaihtuneet autoiluun ja lahjojen määrä kasvanut  sekä lukumäärältään että arvoltaan. Aikamme kiire on lyhentynyt joulun aikaa.  Kun ennen vietettiin joulua loppiaiseen saakka, on nyt tyydytty  varsinaisiin  joulupäiviin ja kalenterin mukanaan tuomiin ylimääräisiin lomapäiviin.

Viihteellisyys on lisääntynyt  joulun vietossa ja F E Sillanpään joulupakinat tuntuvat jo  etäisiltä.   Nobel palkitun kirjailijan aikaan yhteiskunta oli maatalouskeskeinen ja  määräsi joulun sisällön. Sitä on nyt etsittävä eri tavalla, vaikka jouluostoksia tehdessä se tuntuukin vaikealta  ”Tule joulu kultainen”  kuuluu kaupan sanoma.

FT Kaisa Jaakkola on tehnyt joulunvieton muutoksesta väitöskirjan, jossa joulun tapojen muuttumista selvitettiin vietettyjen joulutapojen ja traditioiden mukaan eri aikoina ja paikoilla. Paikalliset erot voivat olla hyvinkin suuria ja erilaisuutta Jaakkolan mukaan oli kieliryhmienkin välillä.

Kirkon sanoma on varmasti pohjimmiltaan pysynyt samana, mutta seurakuntalaisten tavat ovat muuttuneet. Suositummaksi messuksi on vakiintunut aaton päiväkirkko. Vielä isovanhempiemme aikoihin noustiin aamuvarhaisella joulupäivän kirkkoon. Kristuksen syntymäjuhlan muistamista  varten tehtiin pitkiäkin kirkkomatkoja usein lumisia jääteitä pitkin ja lasten riemuksi harrastettiin kilvanajoa takaisin tultaessa. Joulu on tärkeä juhla, eikä sen vietosta poikettu sota-aikanakaan rintamallakaan. Joulun sanomaa on kulttuurissamme aina muistettu aikakaudelle tyypillisin maustein maustettuna.

Toivotan kaikille lukijoille rauhaisaa jouluaikaa.

Hannu Huvinen

Leave A Comment


Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

itis-lehti

Itäkeskuksen, Puotilan, Puotinharjun, Vartiokylän ja Marjaniemen alueiden oma ja riippumaton kaupunginosamedia.

Ilmestyminen

Nettilehteä päivitetään päivittäin. Painettu lehti ilmestyy kerran kuukaudessa, kuukauden kolmantena torstaina ja sitä jaetaan lehtitelineistä eripuolilla ilmestymisaluetta, sekä kotitalouksiin ja kivijalkayrityksiin.

Yhteystiedot

itis-lehti
Toimitus
p. 041-7540305
toimitus@itis-lehti.net
Myynti
p. 045-2610240
myynti@itis-lehti.net