“Näin torjut kaamosväsymyksen!”

Päivänvalon vähentyessä laskee myös monen aktiivisuustaso. Elokuun energiapuuskassa aloitettuihin harrastuksiin on yhä vaikeampi motivoitua, herätyskellon soidessa tekee mieli kääntää kylkeä. Vapaa-ajanviettotavoista sohvan nurkassa nököttäminen alkaa houkuttaa sosiaalisia rientoja enemmän. Kaamosväsymys on täällä.

– Aina tämä pimeä aika yllättää armottomuudellaan, vaikka väitän päässeeni niskan päälle säännöllisesti liikkumalla. Aamuisin on vaikeaa nousta pilkkopimeään, mutta sarastuslamppu herättää minut nykyisin lempeästi, kauneusalan yrittäjä ja juontaja Anne Kukkohovi kertoo.
Taklaa taudit ja tulehdukset
Auringon UV-säteily pitää ihon D-vitamiinintuotannon käynnissä. D-vitamiinia elimistömme tarvitsee elintärkeän luuston rakennusaineen, kalsiumin imeytymiseen. Yhä useamman suomalaisen tavoin Kukkohovi käy taistoon syksyn vitsauksia, kuten flunssakierrettä vastaan D-vitamiinin voimin.
– Kaiken kiireen keskellä haluan pitää immuniteettini vahvana. Tässä D-vitamiini on suuressa roolissa. Se myös hillitsee kehon tulehduksia. Otan kuuriluontoisesti kapselimuodossa D-vitamiinia suuriakin annoksia, jos huomaan ympärilläni ihmisten pärskivän. Luonnollisimmin D-vitamiinia saa auringonvalosta. Mutta koska pohjoisen pallonpuoliskon kaamoksessa hädin tuskin näemme aurinkoa, suositellaan sen nauttimista ravintolisänä.
– Koska D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, D-vitamiinikapseli tulisi nauttia aina aterian yhteydessä ja mielellään niin, että ateria sisältää jonkin rasvan lähteen, esimerkiksi kookosöljyä, manteleita tai voita, kertoo ravinto- ja hyvinvointivalmentaja Sami Sundvik.
Suosituksien vai tarpeen mukaan?
Lapsille ja aikuisille suositellaan tällä hetkellä D-vitamiinia kymmenen mikrogramman vuorokausiannoksena – yli 75-vuotiaille kaksikymmentä. Suosituksia on kritisoitu liian alhaisiksi, semminkin kun esimerkiksi Suomen ilmastoa vastaavassa Kanadassa suositellaan yli 50-vuotiaille yli 50 mikrogramman päivittäistä annosta.
– Syön D-vitamiinia 125 mikrogrammaa päivittäin. Mutta vain mittauttamalla oman D-vitamiinitasonsa saa selville, onko oma annos riittävä. Kun mittautin oman tasoni, se oli kunnossa, muttei millään tavalla yläkanttiin, vaikka jo silloin söin roimasti suositustemme yli, toteaa Kukkohovi.
D-vitamiini varastoituu kalsidiolina, jonka määrää veressä voidaan mitata. Päiväntasaajan seudulla elävillä on veressään noin sata nanomoolia kalsidiolia; Suomessa viitearvot ovat 40–80 nmol per litra. Kuitenkin alle 45 nanomoolin pitoisuus tarkoittaa vitamiininpuutosta, joka lisää
riskiä sairastua osteoporoosiin tai riisitautiin. Siksi viitearvon rinnalla Suomessakin annetaan nykyään D-vitamiinitasoille myös tavoitearvot.
Tutkimus lupaa pitkää ikää
Tuoreen D-vitamiinitasojen vaikutusta kuolleisuuteen tarkastelevan seurantatutkimuksen mukaan kuolleisuus oli suurin ryhmässä, jossa veren D-vitamiinipitoisuus oli alle 30 nmol per litra ja pienin ryhmässä, jossa taso oli 90 nanomoolia litrassa tai jopa enemmän. 13 vuoden seurantatutkimuksessa huomioitiin elintapoihin ja 26 000 osallistujan terveyteen liittyvät muuttujat, minkä jälkeen D-vitamiinitasojen yhteys vähäisempään kuolleisuuteen oli silti ilmeinen.
Jo vuosia D-vitamiinia ravintolisänä nauttineen Anne Kukkohovin on helppo uskoa D-vitamiinin terveyttäedistäviinvaikutuksiin.
– Paitsi että kaamospimeys on nykyään minulle vainyksi vuodenajoista, olen huomannut jaksamiseni ja immuniteettini parantuneen. Tulehdukset ovat kadonneet ja kehoni kestää esimerkiksi tanssirääkkiäkin todella hyvin. Kun boostaaruokavaliotaan lisäksi hyvillä kylmäpuristetulla öljyillä, kuten MCT:llä, ja syö paljon pähkinöitä sekä avokadoja,
kroppa ja mieli voivat hyvin.

 

Kukista kaamosväsymys – Anne Kukkohovin viisi niksiä
– D-vitamiinia mahdollisimman puhtaassa kapselimuodossa, aterian yhteydessä
– Säännöllinen liikunta ja ulkoilu raittiissa ilmassa vaikuttavat mielialaan
– Kylmäpuristettua öljyä, esim. MCT, smoothien sekaan tai avokadoja ja pähkinöitä ruokavalioon
– Sarastuslamppu herättää lempeästi pilkkopimeään aamuun
– Lepo ja palautuminen tarpeen mukaan saa myös luovuuden kukoistamaan

Comments are closed.

itis-lehti

Itäkeskuksen, Puotilan, Puotinharjun, Vartiokylän ja Marjaniemen alueiden oma ja riippumaton kaupunginosamedia.

Ilmestyminen

Nettilehteä päivitetään päivittäin. Painettu lehti ilmestyy kerran kuukaudessa, kuukauden kolmantena torstaina ja sitä jaetaan lehtitelineistä eripuolilla ilmestymisaluetta, sekä kotitalouksiin ja kivijalkayrityksiin.

Yhteystiedot

itis-lehti
Toimitus
p. 041-7540305
toimitus@itis-lehti.net
Myynti
p. 045-2610240
myynti@itis-lehti.net