Ylioppilaiden aikaa

Kevään uudet ylioppilaat julkistetaan 25. toukokuuta.

 

Varttuneemmat ylioppilaat juhlistavat valkolakkiaan tunnetusti heti toukokuun alussa. Uudet tulevat juhlijat tiedetään 25. toukokuuta, jolloin Ylioppilastutkintolautakunta julkistaa kevään kirjoitukset läpäisseiden nimet. Siihen asti monissa kodeissa jännitetään jälkikasvun suoriutumista tuosta 12-vuoden opiskeluvaiheen päättävästä tärkeästä kokeesta. Uudet ylioppilaat lakitetaan omenapuitten jo varmasti kukkiessa toukokuun viimeisenä päivänä.

Lukio-opetus on muuttunut, eikä ole yhtä luokkakohtainen kuin ennen vaan  kurssimainen.  Se vastaa yhä enemmän yliopisto – opetusta, mikä on luontevaakin, sillä lukio on yliopistoon johtava koulu.  Kaikkiaan tänä vuonna kirjoittaa ylioppilaaksi n 30.000 abiturienttia. Opetusta annetaan nyt yhä enemmän yhä useammalle. Ylioppilastutkinto on ensimmäinen akateeminen juhla, jota seuraavat kandidaatin ja tohtorin tutkinnot. Hyvällä todistuksella on merkitystä jatko-opintojen kannalta ja tutkintoon on keskityttävä.

Ylioppilasvuosi on toisaalta tiukkaa pänttäämistä toisaalta vapauden tunnetta,  kun voi itse alkaa suunnitella omaa elämää.  Tähän vuoteen kuluvat penkinpainajaiset ja tenttiminen,  mutta useimmiten ahkeruus palkitaan.

Ylioppilaiden taustalla  on merkitystä opintojen alkamisessa. Sosiaalisesti  hyvässä asemassa olevat vanhemmat  haluavat lapsilleen hyvän koulutuksen elämän varrelle. Se ei ole mitenkään sääntö ja opintoihin on lähdetty vähäisemmistäkin oloista tiedon janon ohjaamana . Ammattikoulutus on kuitenkin monelle luontevampi koulutusväylä ammatillisessa koulutuksessa on 250.000 oppilasta.

Naisia enemmistö ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista

Korkeakouluissa  suoritettiin  vuonna 2012 29.400 tutkintoa, joista alempia –  13.100 ja ylempiä korkeakoulututkintoja 13.800.  Tutkinnon suorittaneista 60 % oli naisia.  Tohtoreita valmistui 1.660  joista naisia oli  51% Ulkolaisia opiskelijoita oli 5 % , mutta heistä suoritti tohtorin  tutkinnon 16 %.

Oppikoulujen määrä kasvoi 1950 ja 1960-luvuilla. Vuonna   1930  oppikouluja oli runsaat  200, 1950 yli 300 ja vuonna 1970 yli 600, mutta koulujen määrä on nyt vähentymässä ikäluokkien pienentyessä ja maalta muuton vuoksi.

Vuonna 1950 neljännes aloitti oppikoulun  ja   1960 40 % . Lukion suoritti 1950-lvun alussa 10 %  Vuonna 1930  oli vain 2 % ylioppilaita, mutta 100.000  raja ylitettiin vuonna 1963 ja vuonna 1982 30.000 Ylioppilaskoulutus onkin yleistynyt maksimiinsa.

Helsingin yliopisto on Suomen suurin yliopisto. Sen edeltäjä Turun  yliopisto perustettiin vuonna 1640, mutta Suomen sodan jälkeen se siirrettiin yliopisto Helsinkiin 1827. Vuonna 2006 yliopisto-opiskelijoita oli 180.000 ja ammattikorkeakouluissa 130.000 oppilasta. Helsingin yliopistoon haki viime vuonna yli 26.000 hakijaa humanistisen tiedekunnan ollessa suosituin. Sisään päässeitä oli aineesta riippuen suunnilleen  3-20 %. Vaikeinta oli päästä lukemaan psykogiaa. Ruotsinkielisillä on moniin aineisiin erityiset kiintiöt ja sisäänottomäärä  huomattavasti suurempi suhteellisesti ottaen kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvilla. Suomessa onkin koulutustaso hyvä, mistä saammekin olla ylpeitä.  Päästäkseen jatko-opintoihin on ylioppilastutkinto kuitenkin ensin suoritettava kunnialla ja siihen on lukioissamme hyvät mahdollisuudet. Onnea kaikille kevään ylioppilaille.

Hannu Huvinen

Comments are closed.

itis-lehti

Itäkeskuksen, Puotilan, Puotinharjun, Vartiokylän ja Marjaniemen alueiden oma ja riippumaton kaupunginosamedia.

Ilmestyminen

Nettilehteä päivitetään päivittäin. Painettu lehti ilmestyy kerran kuukaudessa, kuukauden kolmantena torstaina ja sitä jaetaan lehtitelineistä eripuolilla ilmestymisaluetta, sekä kotitalouksiin ja kivijalkayrityksiin.

Yhteystiedot

itis-lehti
Toimitus
p. 041-7540305
toimitus@itis-lehti.net
Myynti
p. 045-2610240
myynti@itis-lehti.net